Toiset vegaanit, osa 3

Oh dear lord. Sosiaalisen median vegaanit kunnostautuivat taas kerran kilipäisyydessään. Joku kyseli vegaanisia hedelmäkarkkeja ja ratkaisuksi ehdotettiin irtokarkkilaatikosta Fazerin Missä X (vai Ässä Mix, vai molemmat), mutta jättää punaiset ottamatta, sillä niissä on karmiinia, E120 -lisäainetta.

Voi itkuparku, kun "ei sekään ole ongelmatonta". Oikea vegaani ei nimittäin edistä tällaisten tuotteiden menekkiä, sillä karkkilaatikot kuitenkin tilataan kokonaisuuksina, eikä kukaan katso, että "jaa, punaisiapa näyttää jäävän koko ajan, ei valmisteta niitä enää". Ja tulihan sieltä myös klassinen "kuka on kenenkin mielestä oikea vegaani" -kommentti, kun keskustelu eteni.

"Siis vegaaniuden idea (eläinoikeusperiaatteella) ei ole pitää kehoa puhtaana eläinperäisistä aineista vaan olla tukematta niiden tuotantoa. Itse lasken vegaaneiksi myös ne, jotka syövät lihaa kuitenkin roskiksesta dyykattuna, mutta eivät osta sitä."

Näyttää siltä, että veganismin harjoittaminen on lähellä uskontoa. Olet vegaani, jos haluat olla; samaan tapaan kuin olet uskovainen, jos haluat uskoa jumalaan. Mutta erilaisia tapoja harjoittaa tätä uskontoa veganismia on niin monta, että aina löytyy joku, jonka mielestä sinun tapasi on harhaoppinen.

Hassua, että ainakin jossain vaiheessa monet vegaanit ovat olleet huolissaan siitä, ettei heitä leimattaisi kaupunkilaishörhöiksi, jotka eivät syö lehmää, kun vasikat on niin söpöjä!!11! Nuo huolenaiheet tuntuvat aika vähäisiltä nyt.