lauantai 3. elokuuta 2013

Äärimmäisyyden äärellä

Olen silloin tällöin nähnyt veganismin niputettavan yhteen kielteisellä tavalla ääri-ilmiönä. "Vegaanit ja muut ruokaniuhoilijat" ,  "vegaanit ja muut äärimmäisen tiukkaa ruokavaliota noudattavat" tai vegaanit yms. hihhulit/puritaanit/kikkailijat/nirsoilijat". 

Itse en -tietenkään- koe, että ruokavalioni olisi äärimmäisen tiukka. Minulle vegaaniruokavalio on avannut aikamoisen makujen maailman ja suhtautumiseni ruokaan on muuttunut paljon avarakatseisemmaksi kuin sekasyöntiaikoinani. Tuoteselosteita on mielenkiintoista lukea ja välillä myös äimistellä, että mitä hiton merkitystä on vaikka maitoproteiinilla, kun se on tuoteselosteessa suurinpiirtein viimeisenä ainesosana. Että olisiko sen niin kuin voinut vaikka jättää kokonaan poiskin ja lopputulos olisi ollut ihan se ja sama. Välillä sitä ehtii jo innostua, kun lukee tuoteselostetta, kunnes tulee sinne viimeiselle riville, jossa lukee sitten munajauhe. Tai voiöljy. Tai laktoosi. Hmph, pitäkää tuotteenne, jos ette keksineet muutakaan paikkaa, mihin dumpata toiselta linjalta ylimääräiseksi jääneet laktoosinne.

Äärimmäisen tiukan tästä ruokavaliosta tekee todennäköisesti vain se, että suuri osa sekasyöjistä ei vain ole avartanut omaa kokemusmaailmaansa tarpeeksi. Pysytellään vain sen turvallisen kanasalaatin parissa ja ravintolassa tilaus ei vahingossakaan osu kasvisruokien puolelle, vaikka siellä joku tofuannos olisikin. Jatkuvasti töissä joku kysyy minulta, että "miltä toi tofu maistuu?". Jotkut ovat halunneet maistaa ja ovat jo tökkäisemässä omaa juustoista / lihakastikkeista haarukkaa lautaselleni, kun annan luvan maistaa. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku saa maistaa tofua, mutta kun sama tilanne toistui yhden kollegan kanssa parin viikon sisällä kahdesti peräkkäin, tuli sellainen olo, että etköhän nyt jo muista, ja osta omat tofusi. Tai kun useampi tyyppi lyhyen ajan sisään äimistelee ruokiani.

"Mitä TOI on?" "Hummusta." "Ai, mille se maistuu??" Niin että kukahan tässä on se rajoittunut? Näitä tuotteita on saanut tavallisista kaupoista jo toistakymmentä vuotta. Jos et ole koskaan edes maistanut hummusta tai tofua, elät suuressa suomalaisessa kaupungissa tai ihan pääkaupunkiseudulla ja olet maksimissaan keski-ikäinen, niin kyllä se kuule sinä olet, joka on nirso ja rajoittunut. En hetkeäkään usko, etteikö olisi ollut tilanteita, jossa näitä on ollut tarjolla / valittavissa, mutta lautaselle on päätynyt jotain muuta, tuttua ja turvallista.

Vaikka ruokapyramidini on erilainen,
se ei vielä tee minusta nirsoa. 

6 kommenttia:

  1. Ah. Ilahduttavan hyvä pointti taas! Mä tykkään, kun sä annat mulle vastaheittoja, jos ja kun kohtaan itse samanlaisia ihmettelyjä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti sulla käy parempi mäihä ja kohtaat vähän avarakatseisempia ihmisiä. Kerran oltiin kollegoidenkanssa syömässä ja tilasin listalta kasvisannoksen, joka oli minulle entuudestaan tuttu. Kehotin valinnanvaikeuksissa painivaa kollegaakin tilaamaan sen, koska tiesin herkulliseksi. Vastaus: "emmä nyt, kun mä haluan jotain hyvää".

      Okei..

      Poista
  2. Kiitos sulle näistä sun blogeista. Näitä on mahtava lukea. On kiva kuulla että muutkin painii samojen "ongelmien" kanssa. Näin 10-vuotta vegaanina on tottunu tuollaisiin kommentteihin aikalailla..

    Kiitos ääneen sanomisesta! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla! Tänne puolelle tulee kyllä hävettävän harvakseltaan postailtua..

      Poista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Hyvin tiivistit tämän "äärimmäisen" ruokavalion ihmettelyitä.

    Suomessahan perusväestö ei oikein hahmota, mistä aineksista laittaa ruokaa, jos siihen ei sisälly jotain niistä aineksista, mitä mainostetaan joka ilta tv:ssä, eli lihaa ja / tai maitotaloustuotteita. Mainosten ja kokkausohjelmien eläinainespropaganda aivopesee tehokkaasti.

    Mulla on myös huomattavasti makukirjo ruuanlaitossa monipuolistunut, ja syön onnekkaasta pakostakin nykyisin terveellisemmin. Kansanterveyden nimissä Valion ja lihatehtaiden mainonta pitäisi kieltää ja tilalle vegaanisia kokkeja ja ruokia.No, eipä silti, kyllä vegaanistkin voi syödä roskaruokaa.

    Tuo ikuinen protskunsaanti on myös myytti, josta puheenollen uusin löytöni ruokamaailmassa on Keijussa paistetut pilkotut sipulit, herkkusienet ja pinaatti. Mausteita maun mukaan. On herkullista ja myös erittäin proteiinipitoistakin. Suosittelen kokeilemaan ja varioimaan, jos pitää sienistä.

    Jos haluaa rasvaisempaa, niin aina voi lisätä mukaan Nordicin sipulikaurakermaa, jolla saa minkä tahansa maistumaan taatusti vielä paremmalle.

    Näin terveellistä protskuateriaa en olisi tajunnut ikinä lihaaniaikoinan edes ajatella. Ilmiselvästi vegaaninen terveellinen ruoka lisää luovuutta ;)

    VastaaPoista