Äärimmäisyyden äärellä

Olen silloin tällöin nähnyt veganismin niputettavan yhteen kielteisellä tavalla ääri-ilmiönä. "Vegaanit ja muut ruokaniuhoilijat" ,  "vegaanit ja muut äärimmäisen tiukkaa ruokavaliota noudattavat" tai vegaanit yms. hihhulit/puritaanit/kikkailijat/nirsoilijat". 

Itse en -tietenkään- koe, että ruokavalioni olisi äärimmäisen tiukka. Minulle vegaaniruokavalio on avannut aikamoisen makujen maailman ja suhtautumiseni ruokaan on muuttunut paljon avarakatseisemmaksi kuin sekasyöntiaikoinani. Tuoteselosteita on mielenkiintoista lukea ja välillä myös äimistellä, että mitä hiton merkitystä on vaikka maitoproteiinilla, kun se on tuoteselosteessa suurinpiirtein viimeisenä ainesosana. Että olisiko sen niin kuin voinut vaikka jättää kokonaan poiskin ja lopputulos olisi ollut ihan se ja sama. Välillä sitä ehtii jo innostua, kun lukee tuoteselostetta, kunnes tulee sinne viimeiselle riville, jossa lukee sitten munajauhe. Tai voiöljy. Tai laktoosi. Hmph, pitäkää tuotteenne, jos ette keksineet muutakaan paikkaa, mihin dumpata toiselta linjalta ylimääräiseksi jääneet laktoosinne.

Äärimmäisen tiukan tästä ruokavaliosta tekee todennäköisesti vain se, että suuri osa sekasyöjistä ei vain ole avartanut omaa kokemusmaailmaansa tarpeeksi. Pysytellään vain sen turvallisen kanasalaatin parissa ja ravintolassa tilaus ei vahingossakaan osu kasvisruokien puolelle, vaikka siellä joku tofuannos olisikin. Jatkuvasti töissä joku kysyy minulta, että "miltä toi tofu maistuu?". Jotkut ovat halunneet maistaa ja ovat jo tökkäisemässä omaa juustoista / lihakastikkeista haarukkaa lautaselleni, kun annan luvan maistaa. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku saa maistaa tofua, mutta kun sama tilanne toistui yhden kollegan kanssa parin viikon sisällä kahdesti peräkkäin, tuli sellainen olo, että etköhän nyt jo muista, ja osta omat tofusi. Tai kun useampi tyyppi lyhyen ajan sisään äimistelee ruokiani.

"Mitä TOI on?" "Hummusta." "Ai, mille se maistuu??" Niin että kukahan tässä on se rajoittunut? Näitä tuotteita on saanut tavallisista kaupoista jo toistakymmentä vuotta. Jos et ole koskaan edes maistanut hummusta tai tofua, elät suuressa suomalaisessa kaupungissa tai ihan pääkaupunkiseudulla ja olet maksimissaan keski-ikäinen, niin kyllä se kuule sinä olet, joka on nirso ja rajoittunut. En hetkeäkään usko, etteikö olisi ollut tilanteita, jossa näitä on ollut tarjolla / valittavissa, mutta lautaselle on päätynyt jotain muuta, tuttua ja turvallista.

Vaikka ruokapyramidini on erilainen,
se ei vielä tee minusta nirsoa.